Isoja ja pienia asioita

Sydney, Antti

Toita on nyt tullut painettua lahes kokonainen viikko ja paivat on ollu vasyttavia pitkiksi venyvien tyomatkojen takia. Oon saanu asetetut tavoitteet juuri ja juuri taytettya (potkut tulee, jos ei parjaa. Lahella on ollu jo), mutta on se vahan vaikeaa noyran suomalaisen oppia aggressiivinen myyntityyli. Siis myydahan tuo Amnestyn kannattajasenyys pitaa. Niinku kollega sen hyvin sano "Look, you're too kind. We're not looking interested people, we are MAKING people interested." Eli tassa duunissa ei todellakaan odotella, etta joku haluaa tulla lahjoittamaan rahaa ihmisoikeuksien puolesta, vaan Napoleonin ajatuksia mukaillen kaydaan paalle ja pistetaan porukka ajattelemaan niita lapsisotilasparkoja. Hommat jatkuu tassa tiistaina ja saa nahda miten aijan kay.

Keskiviikkona meinas tyomatkasta tulla yllattavan kallis, kun tietoisesti matkustin yli mun lipun valtuuksien. Tietenkin asemalla oli sitten porttiautomaatti ja viiden hengen vartijapartio. "Now let me see that ticket, boy. Boy, you've got the wrong kind of ticket... how old are you? 20? Now, this is a federal offence and there's a $200 fine for that." Eli tama jaakaappipakastinyhdistelma uhkas $200 rapsuilla. Hommat kuitenki lutviutu Australian malliin ihan hyvin kun vahan leikin typeraa turistia ja pyysin etta eiko oikean lipun ostaminen riittais. Mentiin sitte automaatille, mutta kun mulla ei ollu kateista, niin ei sitte tarvinnu ostaa sita oikeaa lippuakaan. Selvisin varoituksella ja muistoksi sain ohjekirjan julkisen liikenteen oikeaoppisesta kaytosta. No worries!

Hostellilla ei aika kay tylsaksi, kun malesialainen sekopaa paatti avata shampanjapullon kyljesta alkaen kayttaen hyvaksi jonku jenkkituristin paata. Vertahan siina vuosi pitkin lattioita ja kaveri ambulanssilla sairaalaan. Malesialainen sanoi etta kyse oli itsepuolustuksesta.

Eilen illalla sain nauttia taas kivasta aasialaisseurasta. Oli nimittain hostellilla tyoskentelevan korealaisen Sandyn 23v-synttarit, joita sitten miehissa juhlittiin! Sky Gardenissa syotiin pitsaa ja korealaisia perinneruokia seka juotiin viinia, huoneessa sitten kakuteltiin. Totta kai asiaan kuuluivat kynttilat, sadetikut, paukkuserpentiinit ja laulut! Oli jotenki haikaisevaa miten nuo kaikki minua vahintaan pari vuotta vanhemmat tyypit piti hauskaa kuin lastenkesteilla konsanaan. Enpa ole vahaan aikaan nahnyt samanlaista aitoa pienista asiosta kumpuavaa iloa kuin mita eilen todistin. Laitan kuvat ja videot myohemmin nettiin, niin paasette jyvalle siita mita tarkoitan. Japsien kanssakin hieroin sovintoa.

"Elama ilman pienia iloja on kuin pitka matka ilman majataloja" -Eino Leino

Huomenna oli tarkoitus lahtea Kiama-nimiseen kaupunkiin paivareissulle, mutta taidan siirtaa sita vahan eteenpain, silla saa on nyt vahan heikko. Sadekuurot, tuuli ja kylma ilma on vissiin ihan luonnollinen seuraamus parin paivan takaisille 38C lampotiloille. Huh, helletta!

Antti